My mind is so mess..

78

Dead sleeping beauty

Haluisin vaa nukkuu kaiken tän pahan olon pois..
Siihen menis ainaki 100 vuotta 100 tuntia 100 minuuttia 100 sekunttia...

Torstai illan piti olla hauska..
Alku ilta oliki hauska...
Mut sit se tyssäs ko seinään...

Yritin pitää hauskaa
Ja menin tassimaanki parikertaa.
Yritin saada mun ahdistusta ja kipua ppis olemal ilonen.. mut se ei auttanu...

Päätin tehä mitä parhaaks näin etten pilannu muitten iltaani olemalla vaan hiljaa ja seuraamalla muitten touhuja.

 Mentii antsaa klo 23 ja oltiin pilkkuun asti ja koko aikana join vaa 2 siideriä..
En ollu koko illan ikana edes humalassa..
Sillä mulla oli niin huono olla..

Olisin voinu tietty vetää päänitäytee ja olla et mitään ei oliskaan...
Mut en mä halunnu.. sillä sillon oli kumminki käyny jotain mitä en olis ja unohtanu sen aamulla...

En koe et olisin pilannu kenenkää iltaa silla kaikilla näytti olevan hauskaa jopa synttärisankarilla.

Let the ocean take me...

Eiliset loppuillan keskustelut pintty mun päähäni mitä juteltiin villen kans.

Yöllinen herääminen nenäveren vuotoon sai mut heräämään todellisuuteen..

Vasen nilkka oireilee.. lääkkeet ei auta..

Mun pitäis mennä sinne lääkäriin. Mut pelko valtaa mut ko kuulen sanan lääkäri.
En haluu saada korviini huonoja uutisia..

En edes tietäs miten kertosin muille niistä..
Jättäisinkö vaan kertomatta vai pystyisinkö kertoo?
En oo ikin miettiny tälläsiä asioita mut kaikki tääl nummelan kaverit kyselee aina mun vointiani ja et onks kaikki hyvin..

No tyypillisenä minänä vastaan aina että kaikki hyvin. En haluu huolestuttaa muita tai pilaa muitten iltaa mun jutuillani...

Sitähän sanotaan myös ettei voi sataa koko ajan.

mustavaan tuntuu et tälle ikuiselle sateelle ei näy loppua..

tuntuu että alan hukkua ja en pääse pinnalle enään..

Näihin mun luomiin syviin vesiin taidan hukkua...
muutaman kerran jo käyny pohjalla ja aina päässy ylös pinnalle
mut tällä hetkellä mun voimani ei enää riitä..
pohjaan on muutama sentti enään ja en jaksa ponnistella pintaan..
Mun pitäs olla onnellinen sillä mulla on rakastava mies...
oma kämppä..ihania ystäviä täällä..
Silti en oo onnellinen ?

Oonko mä niin itsekäs? Mulla on kaikkea ja silti en oo onnellinen?
vai oonko vaan liian sairas pystyäkseni olemaan onnellinen?
tää loputon hukkuminen käy raskaaks ja syö voimia..

Jopa jokapäiväinen peiliin kattominen..se pahentaa mun oloani..
Välillä halusin vaan rikkoa meidän kaikki peilit ettei mun tarvis nähä itteeni
enää peilistä..
Oon nähnyt sen muuttuvan.. muuttuvan liikaa etten tunnista itteäni enään peilistä..
sieltä katsoo joku muu..

Voisin paljastaa monta salaisuutta ittestäni..
mut ihmiset järkyttyis liikaa!
Oon salaisuuksia täynnä.. joita kukaan ei tiedä..
Haluisin ne kertoo ees jollekki mut en voi.

jos kysyt kerron valheen.
salaisuuksista ja valheista alkaa tulemaan arkipäivää..
sillä en jaksa jokaiselle selittää mitä mun mielessäni oikeasti pyörii...
ja mitä oon tehny..

Sillä kaikki ei ymmärrä!!!!! kukaan ei ymmärrä!
joskus vaan kaipaisin ymmärrystä... jota en saa...
Edes niinä hetkinä ko rohmadan.. ja huudan pahaa oloani..
Sillä kaikenhan saa anteeksi?

(Message received on April 12 at 3:16 AM.)
(Hello? Are you there? Listening? I'm just trying to get in touch man. I've been so fucking, so fucking down lately. Like, I don't know what's happening. I'm just so tired all the time. Trying to sleep. I just, I just lay there quiet. Can't speak cause everyone around me is passed out. My fucking mind's raging. Uh, hello? I don't even know why I called. I think it, I think it might be time for me to leave. Just call it quits. I'm sick of this. It's the same fucking day, every day. I think I sleep, I can't be sure though. It's all the same now. Drink, drink, drink again. I'm tired man. I think it, you don't want to hear this. I'm a mess. I'm sorry man. I just don't know who to turn to. No one really hears me, you know? I speak, at least I think I speak, but no one hears me. I've said enough. Hello? Hello? I shouldn't have called.)
(Message deleted.)

Paint yourself a picture Of what you wish you looked like.

Oon maannu koko päivän yövaatteilla sängyssä.. kuulokkeet korvilla kuunnellu musiikkia..
Mietin asioita..ahdistus valtaa mielen.. havahdun siihen ko naamaapitkin alkaa valua verta.. mun nenästä.. varmaa 15min yritin tyrehdyttää sitä epätoivosesti.. viimein saan tyrehdettyä nenän ja meen takasin sänkyyn..

Mulla tuli mieleen monia keskusteluja ihmisten kanssa..
Ja mitä ne on villestä sanonu...
Sen jälkeeni mun mieleeni tulee ne kaikki riidat mitä meillä on ollu...
Kaikki se huutaminen ja haukkuminen...

Mut sit mun mieleeni tulee se et miten ville on ollu tuken alusta asti mun edsään..
Se auttaa jos en ite pysty..
Kuuntelee jos tarviin sitä..
Ja se osaa olla mulle myös niin ihana et välil mietin etten oo ansainnu sellasta...

Ja moni ei ehkä tiedä tai ymmärrä sitä et villeeki välil pelottaa ja stressaa tää mun sairaus..

Sillä mitä jos en herääkkää huomenna?
Mitä jos mun sydän pettääki nyt ko se nukkuu päikkäreitä?
Tai ko oon yksin?

Sillä välillä mäkin pelkään..

Ja mä myös vihaan sillä ihmiset ei ymmärrä että mun kroppani on täysin erillaista materiaalia mitä normaalit kropat on...
Ja vihaan..ja ahdistun.. ko katon peiliin..

Koska mulla on eds nii mulla on sidekudoksen liika kasvua... mulla on pienistäki haavoista jäätävän kokosia arpia..
Mun ihoni venyy normaalia enemmän siks mulla on pienestä asti ollu ns raskaus arpia vaikka en oo ikinä ollu niin lihava et niit pitäs tulla.. enkä raskaana.. niitä tuli jopa sillon ko mulla oli anorexia ja olin oikeesti laiha...

Kukaan ei tuu ikin joutuu olee nii vahva ko ihminen joka joutuu elää eds sairaan ihmisen kans...
Ja mä ymmärrän et villeki voi kulualoppuun..

Ymmärrän et sitäkin voi ahdistaa ja pelottaa..
Mut musta tuntuu että osa meidän kavereista ja ystävistä ei oikeasti ymmärrä.. miten tää kaikki vaikuttaa meihin molempiin..
Vaikka se sairaus onki mulla ja oon osittain jo hyväksyny sen.. mutta silti se vaikuttaa muhun ja villeen molempiin.

Tiedän myös sen että läppää joka ville heittää välillä ei oo kaikkien mielestä hauskaa.. mut se on ehkä sen tapa purkaantua ja edes hetkeks päästä pois vakavasta elämästä..

Mun on vaikee sanoo villen puolesta mitään mutta näin mä tän asian koen..
Sillä asun sen kans 24/7.

Toiset päivät ovat parempia kyllähän sen ymmärrät?

Maanantaina meil oli 2 vuosipäivä murun kans. Noh eipä me sitä sillon vietetty ko Kanke ja Juunas tuli meille viettää ilta. Oliko yllätys?....ei ollu.
Mut sit tiistaina tilattiin pizzaa ja katottiin leffoja. Joten tiistaina tavallaan vietettiin 2 vuosipäivää.

Keskiviikkona meil oli piään muotonen tytyjen ilta pinjalla. Meit oli siel minä,pinja,julia ja sanna. Ja no juteltiin kaikkee maan ja taivaan väliltä. Oli erittäin kiva ilta. Ja jatkettii viel iltaa sit meillä julian kans ko se sit tuli meille viel hetkeks juttelee kaikesta.

Torstainaki mulla oli menoa ja tekemistä menin iipalle värjää ja leikkaa iipan ja julian hiuksia ja näin myös nuutti-vauvaa. Harvinaisen sulonen tapaus oli nuutti...mutta enemmän mä olin iipan kissejen perässä. Sen kissejen nimet on Mörkö ja viuhti !

Lauantaina oltii murun kans iipan ja villen tupareis..olihan siel kivaa.. tosin ehkä mun pitäs vähentää juomista sillä.. taas menin sekoilee jotain ihan paskaa.. ja en muista kaikkee illasta... tiedän vain että menin tekee jotain vitun typerää... ja pelkään et se tuhoo kaiken... ja et kierre alkaaa taas...

Mutta ehk välil jotai ilosempaaki tekstiä.
Taino yritän kirjottaa...
Vätjäsin tossa viimeviikolla taas hiukset...
Eli ei oo enää pinkkililoja hiuksia vaan taas on blondipinkit hiukset. On se jännä kuinka pompkn koko ajan noitten kahen välillä xD

Ja tossa yks päivä koittelin piiiiiiitkästä aikaa mun peruukkiani.
Ja oon täs miettiny et ennen olin niin itsevarma et uskalsin käyttää sitä julkisesti kaikkialla.. nyt en uskalla lähtee sillä mihinkää...
Mut mun tavotteena on saada itteni kuntoo tavalla tai toisella..

Josta päästäänki kategoriaan salilla käymiseen.. kyllä luit aivan oikein!! Meil on julian ja pinjankans ollu puhetta et alettais käymään salilla tammikuussa. Mä oon niin tosissani tän kans pitää vaa kattoo miten mun nivelet kestää..
Ja et ottaako julia ja pinja mua mukaan.

Näin lopuks voisin sanoo että mulla on ollu yli sosiaalinen viikko kerranki!!
Kerranki mua ollaan pyydetty juttuihin mukaan,ettei tarvii vaa masentuu ja ahdistuu himas jossa seinät rupee kaatuu niskaan.

Ehkä mä salaa toivon lisää tälläsiä viikkoja et en olis koko ajan himas nököttämäs... sillä huomaan et ko oon ollu sielä täällä mun on parempi olla. Parempi olo ja fiilis..

Ehkä himas nököttäminen on vaa syy mun huonoon oloon? Tai se et ko oon ihmisten kans nii täytyy piilottaa paska olo nii hyvin et se tulee takas vasta seuraavan päivän ko taas nökötän himas...

Keep smiling !